Someron kaupunki
Someron kaupunki sijaitsee Lounais-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan yhtymäkohdassa. Somero on yksi kaupungeista historiallisen Hämeen Härkätien varrella. Kaupunki tunnetaan myös Rauli Badding Somerjoen kotipaikkakuntana.
Tietoa Someron kaupungista
| Perustettu | 1993 | |
|---|---|---|
| Väestö | 9 594 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 697,69 km2 | |
| Maapinta-ala | 667,89 km2 | |
| Vesipinta-ala | 29,80 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 14 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 18,00 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,50 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Leo Haltsonen | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.somero.fi | |
| Sähköposti | info@somero.fi |
Someron sijainti
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Someron historia
Asutus alkoi kivikaudella
Ensimmäisten asukkaiden, kivikautisten ihmisten, asuinpaikkoja on löydetty Someron Saarentaan, Pajulan, Härjänlahden ja Salkolan kylästä. Kivikauden asukkaat elivät kalastamalla ja metsästämällä. Kivikauden jälkeen asutus hävisi, sillä rautakautisia asuinpaikkoja ei Somerolta ole löydetty.
Vanhin Someroa koskeva asiakirja on 1390-luvulta. Alue oli jakaantunut kahden maakunnan kesken niin, että Someron eteläpuolen kylät kuuluivat Varsinais-Suomeen ja pohjoispuolen kylät Hämeeseen. Varhaisin kirjoitettu merkintä Somero-nimestä on säilynyt vuodelta 1449, jolloin nimi on kirjoitettu Sommares sokn.
Someron asutuksen syntyyn vaikutti Turusta Hämeenlinnaan johtanut maantie, Hämeen Härkätie. Varhaisimmat tiedot Someron kievarista ovat 1540-luvulta, jolloin kievari on ollut Someron Lahdenkylässä Härkätien varrella.
1500-luvun vaikeudet muuttivat seutua
Someron seurakuntaan aiottiin 1400-luvun lopulla rakentaa 1300-luvulta peräisin olevan puukirkon tilalle kivikirkko. Jostain syystä rakennushanke jäi kesken. Muistoksi jäi nykyisen Someron hautausmaan pohjoisosassa oleva kivisakaristo. Seurakuntaan liitettiin vuonna 1492 Uskelasta seitsemän Etelä-Someron kylää. Liitoksen jälkeen Somero ja Somerniemen alue sai nykyisen laajuutensa.
1500-luvun alkupuoli oli suotuisaa aikaa, ja Someron asutus tihentyi. Vuosisadan puolivälin jälkeen hallavuodet yleistyivät. Samoihin aikoihin Ruotsin ja Venäjän sota tarvitsi rahoitusta ja kiristi verotusta. Sotaväenosastot liikkuivat Somerolla ja vaativat taloista kestitystä. 1580-luvulla Härkälän kylän asukkaat kuolivat ruttotautiin.
Vastoinkäymisten ja sota-ajan tuloksena Somerolle syntyivät 1500-luvun lopulla ensimmäiset kartanot juuri Härkälään ja Jurvalaan. Sotapäälliköt perustivat myöhemmin lisää kartanoita. Kartanoiden synty muutti väestön rakennetta. Aiemmin väestö oli ollut talollisia, heidän sukulaisiaan sekä palkollisia. Kartanoissa eli säätyläisiä, sekä palkollisia ja torppareita, joiden työvoimalla tehtiin kartanon askareet. Myös sotilaiden ja sotilaiden puolisojen määrä lisääntyi 1600-luvun aikana.
Seurakunta- ja elinkeinoelämä vilkastuvat
Someron seurakunta suunnitteli 1660-luvulla uuden kirkkorakennuksen pystyttämistä. Hanke toteutui vuonna 1668, jolloin valmistui tuon ajan ihanteiden mukainen ristikirkko vanhan kivisakariston eteläpuolelle. Kirkon saarnastuolista on säilynyt osia, jotka osoittavat, että ainakin saarnastuoli on ollut varsin korkeatasoinen. Tärkeä virstanpylväs oli Somerniemen kappeliseurakunnan perustaminen 1680-luvulla.
Maanviljelystä tehosti 1700-luvun lopulla toimitettu isojako, jossa talojen monisarkaisten peltojen sijaan erotettiin kylän maista isompia lohkokokonaisuuksia. Someron elinkeinoelämä muuttui ratkaisevasti 1750-luvulla, Åvikin lasitehdas perustettiin. Se oli aikanaan Pohjolan huomattavin lasitehdas, jonka tuotteita vietiin myös Baltiaan. Saksalaiset lasinpuhaltajamestarit jättivät väestöön jälkensä.
1900-luku koetteli ja kehitti Someroa
1900-luvun alussa Somerniemen kappelissa syntyi itsenäistymisen ajatus. Vuonna 1914 Suomen senaatti antoi päätöksen, jonka perusteella Somerniemestä tuli itsenäinen seurakunta.
Somero oli sisällissodassa punaisten aluetta. Huhtikuussa 1918 tilanne kiristyi Somerolla. Esimerkiksi Someron kappalainen pastori Oskari Levänen ammuttiin ja punaiset räjäyttivät Pitkäjärven Hovirinnansillan ja polttivat Hirsjärven Viikinsillan. Myös taloja ryöstettiin. Ainoat taistelut käytiin Kaskistossa ja Lautelassa.
Seuraava koettelemus oli toinen maailmansota. Sodan jälkeen Somerolle ja Somerniemelle muutti asukkaita Muolaasta, Heinjoelta ja Uudeltakirkolta. Tulokkaita varten perustettiin satoja asutustiloja.
Sodanjälkeisenä aikana maatalouden painoarvo on vähentynyt ja teollisuuden sekä palveluiden suhteellinen osuus lisääntynyt. Somerniemen kunnan alue liitettiin Someron kuntaan vuonna 1977, mutta seurakunnat ovat edelleen itsenäisiä. Someron kunnasta muodostettiin kaupunki vuoden 1993 alussa.